Aloitan nämä esittelyt vanhimmasta nuorimpaan. Tai no, itse olen tietty porukan vanhin, mutta esittelen itseni sitten joskus myöhemmin.
Frank on syntynyt 10.9.1994 ja on siis jo vähän varttuneempi jannu. Sain Frankin pitkän kinuamisen jälkeen marraskuussa-94. Olin silloin 13-vuotta ja intoa täynnä. Frankin korvaan onkin tullut kuiskuteltua kaikki teini-iän ilot, surut ja salaisuudet.
Luonteeltaan Frank on aika karski jätkä! Hän ei muita kumartele. Kynnetkin leikataan ainoastaan rauhoitettuna. Frank on varsinainen ruiskumestari, vaikka on jo nuorena kastroitu. Hän kyllä tietää mikä hiekkalaatikko on ja miten sitä käytetään, mutta ei sitä siltikään usein käytä. Tarpeet hän tekee siis yleensä sinne minne huvittaa. Hänen takiaan meidän vessapaperin käyttö on luokkaa "suurperhe". Frank pitää myös huolen siitä, että pesen usein pyykkiä. Koska mulla ei ole omaa pesukonetta, niin pesen pyykkini pyykkituvassa. Mitähän mahtaa naapureideni päässä liikkua, kun minä "yksineläjä" , pesen pyykkiä keskimääräisesti kolme kertaa viikossa? Kaverit aina nauravatkin mulle, että olen aina joko menossa pesemään pyykkiä, tulossa pesemästä pyykkiä, tai viemässä pyykkejä kuivumaan. Frankin takia kärsivällisyyttäni koetellaan päivittäin ja hänen ansiostaan mulle on kehittynyt erittäin pitkä pinna eläinten suhteen. Frankin erikoisuus on kusta sähkölaitteita pilalle. Hänen käsittelyn jälkeen on tullut uusittua esim. mikro, kahvinkeitin ja tulostin. Kerran hän onnistui myös oksentamaan näytön sisään, joten näyttökin on uusittu hänen takiaan. Muutaman kerran on mieleen hiipinyt ajatus tehdä hänestä rukkaset, mutta nuo julmat ajatukset eivät ole onneksi kummitelleet mielessäni pitkään 8-) On Frankissa kyllä paljon hyvääkin. Hän on pennuille aina tosi kiltti ja ei lyö ikinä tyttökissejä. Mainittakoon myös, että hän on kissoistani ainut, joka osaa istua ja antaa tassua käskystä. Ei siis mikään turhajätkä!
perjantai 11. huhtikuuta 2008
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
1 kommentti:
Onnea uudelle blogille!
Tosi hyvä ja kaunistelematon kuvaus Frankin karskista luonteesta :o) Vieläkin muistuu mieleen yksi kerta, kun en edes uskaltanut ohittaa Herra Päällikköä ilman tyynynä toiminutta kilpeä :o) No, silloin Frankia harmitti, kun ei päässyt pentuhuoneeseen ihan ekana :o) Terkkuja paljon Frankille, osaa se olla ihanakin tietysti.
T: Susku
Lähetä kommentti