tiistai 15. huhtikuuta 2008

KERTULLA on pullat uunissa!

Kerttu kävi tapaamassa maaliskuun puolessa välin Marikan luona Porissa Jussia (Fuzzy Logic´s Dunder, SIA b). Kertsin pinkit nisät, entistäkin valtavampi ruokahalu ja pyöristynyt vatsa kertovat, että kosioreissu on tuottanut tulosta! Maha-asukkaita odotetaan syntyväksi viikolla 21. Toivottavasti loppuraskaus sujuu hyvin ja päivänvalon näkee monta pikkukerttua ja-jussia.

Ollakko vaiko eikö olla?

Peppi pitää edelleen hulluja jännityksessä, eikä suostu kertomaan onko tiine, vai ei. Peppi keitteli taikalientä pääsiäisenä ja juotti nuoren Albertin rakkaudenhumalaan. Minä jännitin tilannetta kotona tyytyen syömään suklaamunia ja katsoen Tarua Sormustenherrasta. Mervi laittoi väliaikatietoja ja kertoi Pepin olevan varsin himokas daami. Taisi rouva arvata, että nämä ovat hänen viimeiset pentunsa ja otti ilon irti oikein kunnolla. Mikäli Peppi on tiine, niin pennut syntyvät toukokuun lopussa. Nightgaunt'sien blogista (kohdasta Häähumua) voi käydä lukemassa tarinaa Pepin kosiomatkasta. Linkki blogiin löytyy oman blogimme oikeasta reunasta.

Esittelyssä MINNI

Minni on Siljan pentu ja hän etsii vielä kotia. Jos ei mieleistä kotia löydy, niin sitten tämä pikkuneiti liittyy meidän lauman jatkoksi.
Minni on viralliselta nimeltään FIN*FlyingFinn's Dark Light. Hän on ruskea ticked tabby itämainen lyhytkarva ja on syntynyt 15.11.2007. Minni on omanporukan kesken reipas ja huoleton pentu. Vieraiden tullessa kylään hän usein miten ujostelee aluksi vähän.
Minnillä on upean pitkät jalat, kroppa ja häntä. Hänellä on kaunis tickinkuvio ja aika velmuilme 8-)

Jos kiinnostuit neidistä ja olisit halukas tarjoamaan hänelle hyvän ja pysyvän kodin, niin laita sähköpostia t.salminen@elisanet.fi tai soita 040 535 7403

Esittelyssä KERTTU

Kerttu on aito KELMI! Hän muutti meille syyskuussa-07 Hämeenlinnasta Kelmikerhon-kissalasta. Kerttu on viralliselta nimeltään FIN*Kelmikerhon Yökehrääjä. Hän on ruskeanaamio siamilainen ja on syntynyt 4.6.2007.
Kerttu on luonteeltaan aika huoleton ja hän on mahdottomanperso ruoalle. Kerttu rakastaa ulkoilua ja kyttäileekin näin ollen usein naapureita ulkotarhasta. Vaikka Kertulla on paljon kissakavereita, niin siitä huolimatta hän tykkää viettää paljon aikaa Endo-koiran kanssa. Kerttu pyörii yleensä aina Endon jaloissa tai nukkuu hänen kainalossa.
Kerttu kävi vähän aikaa sitten porissa kosioreissulla ja hänestä on tulossa kohta äiti.

Esittelyssä SILJA

Silja syntyi Pepin kolmanteen pentueeseen. Hänen aikaansaaminen vaati paljon etukäteisvalmisteluja ja työtä. Siljan ja sisarusten synnyttyä ilmassa olikin suurta juhlantuntua. Silloin tiesin, että kaikki se vaivannäkö oli kannattanut. Suurkiitos Siljan olemassaolosta kuuluu myös Susannalle. Hän oli minulle suureksi avuksi auttaen kääntämään meilejä englanniksi, kun sovin Siljan Lenni-isän ostamisesta norjasta suomeen.
Silja on viralliselta nimeltään FIN*FlyingFinn's She's The One. Hän on suklaa ticked tabby itämainen lyhytkarva ja on syntynyt 9.6.2005.
Silja on luonteeltaan kiltti ja mukava. Hänellä ei ole muita paheita, kuin hiuspampuloiden varastelu.
Silja sai 15.11.2007 kolme tyttöpentua, joista vielä Minni asuu luonamme. Muut kaksi ovat muuttaneet jo omiin koteihin.

Esittelyssä AAKE

Aake on Kimin ja Pepin rakkaudenlapsi <3 Hän on ensimmäinen FlyingFinn's-kasvatti ja minulle koko maailma! Hän on maailman viisain ja ihanin kissa, täydellinen siamilainen! Aaken virallinen nimi on IP FIN*FlyingFinn's Action Man. Hän on ruskeatabbynaamio siamilainen ja on syntynyt 8.6.2003.
Aake on erikoistunut tiirikoimaan kaappeja ja laatikoita auki. Lukollinen lääkekaappi taitaa olla kodissamme ainut paikka, jonka ovea Aake ei ole onnistunut aukaisemaan. Aaken lempiharrastuksia on villavaatteiden syönti ja roskiksen penkominen.
Aake on hyvin perhekeskeinen kissa ja hyppäsikin EnoKissan saappaisiin välittömästi 15.11.2007 siskontyttöjen synnyttyä. Aake auttoi Siljaa synnytyksessäkin ja hoivasi pentuja antaumuksella. Aake jopa opetteli kantamaan pentuja emontavoin suussaan ja oli näin ollen Siljalle suureksiavuksi.

Esittelyssä PEPPI

Kun Kimi oli kotiutunut meille kävi jo aika pian selväksi, että Kimi tarvitsee omanlaisenkaverin. Niinpä sitten aloin etsiä hänelle morsiota ja sen seurauksena Peppi meille sitten muuttikin. Peppi on Meaow-kissalasta Tuusulasta. Peppi muutti meille 19.6.2002, eli Niken 7-vuotis synttäripäivänä. Oli siinä sitten juhlaa kerrakseen! Peppi on viralliselta nimeltään CH FIN*Meaow Sweet Cappuccino. Hän on ruskea ticked tabby itämainen lyhytkarva ja on syntynyt 16.3.2002. Peppi on lauman kuningatar ja valtavan loistava ÄitiKissa. Hän on saanut kolme pentuetta ja neljäs pentue on toivottavasti tulollaan. Pepistä tuli 15.11.2007 mummo, kun hänen Silja tytär synnytti 3 pentua. Peppi otti välittömästi MummuKissan roolin antaumuksella vastaan ja on hoitanut Siljan pentujakin, kuin omiaan. Peppi on ihana kissa, joskin toisinaan aika itsepäinen ja komentelevainen. Hänen paheita on muovisten esineiden, kuten paistinpannun kahvan ja muovipussien pureskelu.

Esittelyssä KIMI

Kimi on kolmas kissani. Hän muutti luokseni kesäkuussa-01 Desmodus-kissalasta Klaukkalasta. Viralliselta nimeltään Kimi on IP&EC FIN*Desmodus Flying Finn. Hän on sinitabbynaamio siamilainen ja on syntynyt 20.2.2001.
Luonteeltaan Kimi on hauska, leikkisä ja usein myös äänekäskin. Hänen ääni on aika naseva (niin kuin esikuvallaan) ja siitä tulee usein mieleen lammas. Kimin myötä hurahdin täysin näyttelytouhuun ja hänen myötä innostuin myös kasvattamisesta. Kasvattajanimeni FlyingFinn's onkin otettu ihan suoraan Kimin nimestä. Siitä tulee myös tämän blogin nimi. On siis asetettu paljon paineita poijjaan harteille.
Kimi on ensimmäisen FlyingFinn's-pentueen isä ja hänen poikansa Aake jäikin sitten isin kaveriksi kotiin.
Kimin paheita on Frankin kiusaaminen (jää kyllä tappelun tullen aina kakkoseksi) ja toisten laseista juonti. Meillä saa siis olla tarkkana, jos mieli tekee nauttia lasi kaljaa tai viiniä, että Kimi ei naukkaile laseista. Keneltä lienee oppinut noin epäkissamaisia makumieltymyksiä? Parempi nauttia siis juomansa suoraan pullosta tai tölkistä 8-)
Kimi täytti helmikuussa-08 7-vuotta ja näin ollen hän pääsee kilpailemaan näyttelyissä jo veteraaneihin. Miten aika onkin mennyt jo niin nopeaan? Vastahan hän oli ihan keskenkasvuinen juippi. Tarkoitus olisi jossain vaiheessa ilmoittaa hänet veteraanikisaan. Saas nähä miten papan käy.

maanantai 14. huhtikuuta 2008

Minä itte

Jospa laittais tähän väliin jotain tietoa itsestään.
Olen siis tämän lauman Orjatar, vuosimallia-81.
Olen asunut koko ikäni Jyväskylässä ja eläimet ovat aina kuuluneet elämääni. Kun olin pikkanen, niin meillä oli akvaariokaloja ja kani. Kanin siirryttyä ajasta ikuisuuteen hankimme isäni kanssa kissan (Frank) . Ja vähänajan päästä toisen (Nikke). Muutin kotoa pois syksyllä-99 ja pakkasin kissit matkaan mukaan. Sen jälkeen lauma onkin kasvanut tasaista tahtia. Vuosituhannen vaihduttua innostuin gerbiileistä ja kasvatin niitä muutaman pentueen verran. Viimeisin gerbsu kuoli kesällä-05 ja sen jälkeen en ole enää uusia hankkinut.
Sain suoritettua vuonna 2000 hotelli-, ravintola- ja suurtalousalan perustutkinnon. Sen jälkeen jatkoin opiskelua työharjoittelupainoisella linjalla vielä yhden vuoden verran. Opiskelun jälkeen menin töihin Eloselle. Tajusin vuonna -03, että tämä ala ei ole minua varten ja irtisanoin itseni hetkenmielijohteesta. Siirryin sitten pullatiskin takaa mopinvarteen. Siivoojana oli tarkoitus olla vain sen aikaa, kunnes keksisin mitä haluan elämältä. No, kauanhan siinä aikaa meni, ennen kuin mieleni kirkastui ja aloitin syksyllä-05 opiskelemaan työn ohella eläinten luontaisterapeutiksi. Valmistuin toukokuussa-07 eläinten luontaisterapeutiksi ja samoihin aikoihin irtisanouduin siivoojantyöstä. Kesän-07 istutin ja möin mansikoita. Syksystä-07 lähtien olen ollut työttömänä. Muutosta tilanteeseen luvassa toivottavasti piakkoin...Ensisyksynä on tarkoitus aloittaa koira/hevoshierojanopinnot. Ehkäpä sitten joskus omat siivet kantaa sen verran, että voisi työllistää itse itsensä.
Luonteeltani olen iloinen ja menevä ikiteini, joka odottaa joskus aikuistuvansa. Jotain viitteitä tuosta aikuistumisesta kai on nähtävissä. Näin on todennut ainakin äitini, vedoten siihen, että olen nykyään osoittanut kiinnostusta lautasliinoja ja astioita kohtaan 8-)
Harrastuksiini kuuluu koiran kanssa lenkkeily, kissojen parissa touhuaminen, pyöräily ja silloin tällöin kuntosalilla käyminen. Aikaisempina vuosina harrastin kissanäyttelyitä ahkeraan ja kuuluin muutaman kissayhdistyksen hallitukseen. Enää en ole hallituksissa mukana muuta kuin sen verran, että päivitän hallituksen ulkopuolisena Oricat ry:n kotisivuja ja toimin pentuvälittäjänä. Nykyään näyttelyt ovat jääneet vähän vähemmälle, koska meillä on ollut juuri kissanpentuja ja lisää pentuja on tulossa aivan kohta. En halua näyttelyttää silloin kissoja, kun kotona on pentuja tai tiineitä naaraita. Näin ollen näyttelytoiminta on aika kausiluonteista.
Endon (koira) kanssa on tarkoituksena aloittaa piakkoin agility-harjoittelu, sekä mahdollisesti myös flyball.
Kesällä toivon pääseväni käymään muutamilla festareilla ja haaveissa on lähteä jonkin sortin vaellukselle. Vaelluksen suurin este lienee se, että minua ei voi yksin (tai siis kaksin, eli Endon kanssa) metsään päästää, koska en älyä kompassinkäytöstä yhtään mitään ja suuntavaistoni on ihan hanurista, sekä pelkään ylikaiken käärmeksiä, karhuja ja metsässä vaanivia murhamiehiä. Rinkka ja makuupussi multa jo löytyy, mutta mukaan tarttis vielä saada seikkailunhaluinen matkakumppani ja teltta. Halukkaat mukaan lähtijät ilmoittautukoon!!!
Eläinten lisäksi aikani kuluu kavereita tapaillessa ja musiikkia (lähinnä rokkia ja heviä) kuunnellen. Telkkaria tulee jonkin verran katsottua. Lempiohjelmani on Emerdale, siis se, mitä yleensäkin kaikkien mummot seuraa. Paheitani on ainainen myöhästely, holtiton rahankäyttö (siis sen vähäisen, mikä vain hetken tilillä säilyy) ja pommiin nukkuminen. Enempiä en taida tähän rustailla. Eiköhän tuossa jo tärkeimmät tullut. Että tämmöinen tapaus.

Kiitokset Marialle mun ja Aaken kuvan ottamisesta. Oli oikein naamakin kammattu (Senjan sanonta) . Mulla siis, ei Aakella.

Esittelyssä ENDO

Endo muutti meille lokakuussa-07 ystävältäni Marialta. Hän on syntynyt 28.8.2000, joten meille muuttaessaan Endo oli jo ihan miehenikäinen.
Endo on se Lassie-leffojen koira ilman karvoja, eli NahkaCollie. Luonteeltaan Endo on tosi kiltti ja mukavuudenhaluinen. Vieraat hän toivottaa häntää heiluttaen tervetulleeksi ja kilonpainoisia kissinpentuja hän pakenee juosten sohvalle. Yöt hän nukkuu kainalossani ja täytyy kyllä myöntää, että tämän jätkän unenlahjoille jään kakkoseksi, sillä hän on minuakin aamu-unisempi.

perjantai 11. huhtikuuta 2008

Esittelyssä NIKKE

Nikke hankittiin loppukesästä-95 Frankille kaveriksi. Nikke on syntynyt 19.6.1995 ja hän on rodultaan eurooppalainen. Väriltään hopeatabby. Nikke ei ole mikään höyhensarjalainen vaan tosi ÄIJÄ! Pääsipä Nikke kerran ruoan lisäksi naisenmakuunkin ja hänellä on siis lapsiakin, sekä lapsenlapsia. Nikke on luonteeltaan erittäin leppoisa ja mukavuuden haluinen, siis sellainen penkkiurheilija. Kerran Niken ollessa hoidossa isälläni hän innostui jumppaamaan keittiön ikkunalaudalla. Tosin sekin urheilu päättyi nolosti, sillä ikkunalaudan kannattimet irtosivat betoniseinästä ja ikkunalauta rämähti lattialle. Sen koommin Nikke ei ole urheilusta välittänyt. Hän liikkuukin yleensä vain keittiön, sohvan, hiekkiksen ja ulkotarhan väliä. Kevät tosin saa Niken toisinaan villiksi ja silloin hän innostuu mouruamaan tytöille.

Esittelyssä FRANK

Aloitan nämä esittelyt vanhimmasta nuorimpaan. Tai no, itse olen tietty porukan vanhin, mutta esittelen itseni sitten joskus myöhemmin.
Frank on syntynyt 10.9.1994 ja on siis jo vähän varttuneempi jannu. Sain Frankin pitkän kinuamisen jälkeen marraskuussa-94. Olin silloin 13-vuotta ja intoa täynnä. Frankin korvaan onkin tullut kuiskuteltua kaikki teini-iän ilot, surut ja salaisuudet.
Luonteeltaan Frank on aika karski jätkä! Hän ei muita kumartele. Kynnetkin leikataan ainoastaan rauhoitettuna. Frank on varsinainen ruiskumestari, vaikka on jo nuorena kastroitu. Hän kyllä tietää mikä hiekkalaatikko on ja miten sitä käytetään, mutta ei sitä siltikään usein käytä. Tarpeet hän tekee siis yleensä sinne minne huvittaa. Hänen takiaan meidän vessapaperin käyttö on luokkaa "suurperhe". Frank pitää myös huolen siitä, että pesen usein pyykkiä. Koska mulla ei ole omaa pesukonetta, niin pesen pyykkini pyykkituvassa. Mitähän mahtaa naapureideni päässä liikkua, kun minä "yksineläjä" , pesen pyykkiä keskimääräisesti kolme kertaa viikossa? Kaverit aina nauravatkin mulle, että olen aina joko menossa pesemään pyykkiä, tulossa pesemästä pyykkiä, tai viemässä pyykkejä kuivumaan. Frankin takia kärsivällisyyttäni koetellaan päivittäin ja hänen ansiostaan mulle on kehittynyt erittäin pitkä pinna eläinten suhteen. Frankin erikoisuus on kusta sähkölaitteita pilalle. Hänen käsittelyn jälkeen on tullut uusittua esim. mikro, kahvinkeitin ja tulostin. Kerran hän onnistui myös oksentamaan näytön sisään, joten näyttökin on uusittu hänen takiaan. Muutaman kerran on mieleen hiipinyt ajatus tehdä hänestä rukkaset, mutta nuo julmat ajatukset eivät ole onneksi kummitelleet mielessäni pitkään 8-) On Frankissa kyllä paljon hyvääkin. Hän on pennuille aina tosi kiltti ja ei lyö ikinä tyttökissejä. Mainittakoon myös, että hän on kissoistani ainut, joka osaa istua ja antaa tassua käskystä. Ei siis mikään turhajätkä!

Mettälenkki vedetty

Nyt on lenkki tehty ja päätin palata koneen ääreen purkautuakseni kertomaan teille metsässä näkemääni helevettiä. Lähettiin siis tossa yhentoista aikoihin koiruuden kanssa lenkille. Nykäisin jalkaani kumpparit, jotka osoittautuivat märiksi. Tällä kertaa kyseessä ei ollut Frank-Kissi, vaan mulppasin toissa päiväni metsässä veteen niin perusteellisesti, että kumpparit oli sen seurauksena täynnä vettä, ja näköjään ne ei olleet kuivuneet vieläkään. Otin kumpparit jalasta pois ja lisäsin pörrösukat jalkaan, ja sitten taas kumpparit kinttuihin. Lenkkarit jalassa ei nimittäin ole mitään asiaa tällä hetkellä mettään, jos haluaa edes yrittää pysyä kastelematta jalkoja. Ajateltiin kiertää Endon kanssa semmonen meidän peruslenkki, eli rämmitään metsässä polkuja pitkin reipas tunti. Oltiin kävelty ehkä noin kilsan verran, kun alkoi metsä kaikota silmistä. Metsä (tai siis se, mitä siitä oli enää jäljellä) oli täynnä jos jonkinlaisia koneita ja puita kaatui ryminällä. Nyt on siis tuhottu meidän mettäpolut, NYYH!!! Niiden tilalle tulee arvatenkin omakotitaloja. Mieleeni purkautui synkkiä ajatuksia ja näin jo itseni ketjulla puuhun sidottuna puolustamassa lenkkipolkujamme ja mettäneläinten oikeuksia. Onneksi järki vei voiton ja en solminut itseäni puuhun. Eihän sillä tempauksella ois saanu muuta aikaiseksi, kuin päässyt seiskaan ja tullut valituksi vuoden turhimmaksi julkkikseksi ja joutunut sit lopulta kaiken tuon rumban jälkeen johonkin parantolaan. No ei auttanut muu, kuin tallustaa teitä pitkin kotia ja manata mielessä viimeistenkin metsien tuhoa asuinalueellamme. Onneksi hain eilen na*si*iwasta ohrapirtelöä. Taidan nauttia sitä illalla ja parantaa maailmaa...No, mutta jottei menisi tämä blogi ihan masentavaksi, niin kerrottakoon, että sain tänään kutsun mun kaverin KESÄHÄIHIN! Onnea Sanna ja Jouni!

Uusi päivä ja uudet kujeet...

No kujeillahan se alkoi tämäkin päivä. Herättiin aamulla ysin jälkeen ja kohti keittiötä kävellessäni nenääni leijaili kusenkatku. Hellan päällinen lainehti kusesta. Syypää Frank. Ei muuta, kun taas kerran kymmeneen laskemaan ja sen jälkeen hivenen rauhallisimmin mielin sotkua siivoamaan. Nyt on hella taas puhdas ja lauma ruokittu. Joskohan söis itsekin jotain ja lähtis sen jälkeen Endon kanssa mettälenkille. Ajattelin tehdä päivemmällä tänne blogiin meistä pienet esittelyt.

torstai 10. huhtikuuta 2008

Blogi korkattu!

Päätin siirtyä nykyaikaan ja tein sen kunniaksi meidän laumalle blogin. Tarkoituksena olisi kirjoittaa tänne kuulumisiamme, luvassa siis lähinnä kissi- ja koirajuttuja 8-)